Ei tunnu oikein miltään mutta haluaisin silti taas itkeä.
Rupesin tänään vihaamaan maailmaa täysin. Ja näitä ihmisiä ympärilläni. On se tekopyhää, mutta minä olen muutenkin jo kaikkea muuta kuin esimerkillinen ihminen, joten mitäpä sillä on väliä. Mitäpä millään enään on väliä. Minulla ei ainakaan.
Suussa maistuu tuhka ja kello on noin paljon ja oikeasti ei minua kiinnostaisi enään eläminen. Tuntuu pahalta sanoa mitään tuohon viittaavaakaan, onhan minulla Pikkuinen ja Peura ja Peikko ja muutama muukin joiden takia taistella mutta voimat alkavat loppua. En oikein osaa olla riittävä kellekkään.
Ja minä ajattelin kadota nyt hetkeksi. En tosin tiedä pystynkö siihen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti